mattiosastojen perustamiskaut-
ta. Vuoden 1905 suurlakkotapah-
tumat samoin kuin eduskunta-
vaalit 1907 olivat lisäkannusti-
mena työväestön järjestäytymi-
selle. Työväenyhdistysten ver-
koston kasvu vaikutti myös sii-
hen, että oli kunnallis- ja maa-
kunnallisella tasollakin luotava
puitteet toiminnalle. Asiaan vai-
kutti myös eduskuntavaalien vaa-
lipiirijaon synty, mikä loi ponti-
met vaalityölle järjestäytynein
muodoin. Noista kiivaista ajoista
on kulunut vuosisata, mikä on
luonnollisesti ollut vankkana pe-
rusteena lukuisille historiateok-
sille.
jois-Karjalan, Uudenmaan, Keski-
Suomen ja Satakunnan piirien
sekä Tampereen kunnallisjärjes-
tön satavuotisteokset, jotka kaik-
ki ovat Satakunnan piirin histo-
riikkia lukuun ottamatta varsinai-
sia historiantutkimuksia. Sata-
kuntalaisten valintana on ollut
teos, joka alaotsikkonsa mukai-
sesti ennen muuta tarjoilee "elä-
mää ja tuokiokuvia" piirin vai-
heista.
la ovat sen merkittäviä poliittisen
historian etappeja olleet toimin-
nan vauhdittumisen vuodet, dra-
maattiset vuosien 19171918 ta-
pahtumat, sisällissodan jälkeinen
uusi alku ja kommunistisen toi-
minnan myötä tapahtunut kah-
tiajako, lapualais- ja lamavuodet
jälkiseurauksineen, sotavuodet ja
niitä seurannut täysin uusi poliit-
tinen asetelma SKDL:n ja julki-
suuteen nousseen SKP:n myötä,
sosialidemokraattisen liikkeen
hajaannus, kansanrintama- ja pu-
namultahallitusten kausi sekä
nykyinen, viimeiset kaksi vuosi-
kymmentä vallinnut ja euroop-
palaisen kommunismin sortumi-
sen myötä vakiintunut ajanjakso,
kuntapuolueiden siis myös va-
semmistopuolueiden asettu-
minen markkinatalousjärjestel-
män kannalle, 1990-luvun alun
lama jälkiseurauksineen ja kol-
men nykyisen suurpuolueen hal-
lituskuvio kaksi sisällä, yksi ulko-
na -periaatteella. Näihin kaikkiin
tapahtumakokonaisuuksiin on
luonnollisesti jouduttu ottamaan
kantaa ja elämään niiden läpi
myös maakunnissa, ja niinpä ne
ovat myös rytmittämässä esillä
olevien teosten sisältöä.
mimaan niin paikallistason suun-
taan kuin puolueen keskusappa-
raattiinkin päin, mikä edellyttää
piirihistorian kirjoittajalta tark-
kuutta painotuksissa. Kumpikin
suunta on huomioitava sopivas-
sa balanssissa ja tuotava kumpi-
kin vuorovaikutussuhde toimi-
vasti esiin. Samalla on huomioi-
tava maakunnallisten olosuhtei-
den merkitys, taloudelliset, so-
siaaliset ja maantieteelliset teki-
jät, sekä konsanaan valtakunnan-
poliittiset tapahtumat, joihin myös
piiritasolla on otettu ja otetaan
vastakin kantaa. Näissä suhteissa
kolme varsinaista piirihistoriatut-
kimusta ovat onnistuneet oivalli-
sesti, joskin jokainen teos on
luonnollisesti tekijänsä näköinen
siten, että tarkastelutavat yksi-
tyiskohdittain vaihtelevat suures-
tikin. Mikä kirjoista on missäkin
kohden onnistunut parhaiten, on
makuasia ja riippuu lukijan näke-
myksistä.
ja yhteinen, on maakuntien välil-
lä kuitenkin ollut matkan varrella
omat eronsa. Pohjois-Karjalassa
esimerkiksi on elinkeinojakauman
pitkä linja ollut maatalouspainot-
teisempi kuin esimerkiksi Uudel-
lamaalla ja Keski-Suomessa, mikä
on ollut omiaan vaikuttamaan
myös sos.dem toiminnan vaihei-
puoliskolla. Piirihistorioista käy
myös esiin, että neljäkymmen-
luvun jälkipuoliskon kamppailu
työväenliikkeen ykköspuolueen
asemasta kommunisteja vastaan
oli totista totta myös maakunnis-
sa eri puolilla maata. Sos.dem.
puolueen dramaattisen hajaan-
nusvaiheen kuvaukset piirihisto-
rioissa osoittavat lisäksi sen, että
painotuksissa suhteessa TPSL:n
syntyyn ja jälkimmäisen saamas-
sa kannatuksessa oli maakunnal-
lisia eroja. Näyttäytyy myös, mi-
ten sosialidemokraattinen liike
on maakunnissakin tehnyt vuosi-
kymmenten saatossa paljon työ-
tä omien alueidensa taloudelli-
sen, sosiaalisen ja kulttuurisen
kehityksen hyväksi.
seen sekä valistus- ja muuhun
kulttuuritoimintaan. Esiin käy, et-
tä viime vuosikymmenten ongel-
mana on laskeva jäsenmäärä ja
kasvava jäsenistön keski-ikä. Poli-
tiikan epäpolitisoituminen ja toi-
saalta esimerkiksi nuoremman
polven etääntyminen politiikas-
ta, nuo kaksi seikkaa, joissa poli-
tiikan tutkijoilla riittää työsarkaa
ja puolueilla sisäisen tutkiskelun
aihetta, ovat purreet piiristä pii-
riin.
reen kunnallisjärjestön historiaan.
Satakuntaan terveisiksi, että pii-
rin historiikki on sinänsä kiehto-
vaa luettavaa, mutta varsinaisen
tutkimuksen kirjoituttaminen oli-
si palvellut varmasti niitäkin tar-
peita, joita nyt julkaistulla teok-
sella on tavoiteltu, mutta luonut
lisäksi yhtenäisen ja toimivan, to-
teutettua analyyttisemmän ku-
van piirin vuosisadan mittaiselle
taipaleelle.
dosentti, Helsingin yliopisto